Erilaisuuksia #2

Heippa taas! Tässä tulis taas vähän lisää näitä eroavaisuuksia, mitä on täällä ollessa tullut mieleen. Tuli vähän pitkä ja sekava teksti, mutta menköön nyt näin.

Liikenne. Mun edellisen perheen asuinalueella liikuttiin koko ajan autoilla, ainakin useimmat perheet. Pientenkin, jopa alle 500 m välimatkojen takia hypättiin heti autoon. Bensaa ei juuri säästelty, yhtenä iltana saatettiin ajaa kylän keskustaan kolmesta viiteen kertaan, kun vietiin tyttöjä harrastuksiin, käytiin ruokakaupassa, vietiin koira trimmaukseen ja haettiin se sieltä, haettiin tytöt harrastuksista...

Lisäksi nopeusrajoitukset on ihan turhia, niitä kyllä on moottoriteilläkin ja joka paikassa on muistutuksia "huomioi nopeutesi turvallisuutesi vuoksi", mutta aina ajetaan niin lujaa kuin mahdollista eikä turvaväleistä ole tietoakaan. Välillä motarilla ajettaessa tekee mieli vaan pistää silmät kiinni, kun hirvittää, kun ajetaan sataakahtakymppiä edellä ajavan auton takapuskurissa kiinni... A tosin selitti mulle, että tää aggressiivinen liikenne on lähinnä vaan Madridissa, tai että ainakin kaikki muualta Espanjasta tulevat aina kauhistelee tätä liikennettä täällä. Lisäksi täällä käytetään paljon tööttiä, enkä oo jotenkin vieläkään tottunut siihen, vaan säikähdän aina kun vierestä/takaa kuuluu tööttäys :D

Täällä suurin osa parkkeerauksista on taskuparkkeja. Lähes kaikista tosi uusistakin autoista löytyy naarmuja ja kolhuja ihan huomattava määrä, mutta täällä se ei vissiin ole niin iso juttu. Kun J haki mut hotellilta, se oli ajanut A:n auton sellaiseen betonitolppaan ja siitäkin tuli sitten taas naarmuja :D

Jonkun Alfa Romeo oli saanut vähän siipeensä... Ja toi on vaan osa niistä naarmuista mitä tossa autossa oli :D

Siisteys. Täällä ollaan tosi tarkkoja joistakin siisteysjutuista, esim. sänky pitää olla pedattu just eikä melkein oikein. Mäkin oon nyt sitten oppinut petaamaan sängyn joka aamu! Lattiat täällä on tosi likaiset, niitä pyyhitään kyllä ehkä noin kerran viikossa, ei tosin läheskään joka huoneesta, mutta nehän likaantuu, kun kaikki kulkee koko ajan kengät jalassa. Monissa perheissä käy joka arkipäivä kodinhoitaja tekemässä askareita pari tuntia, siivoamassa, pesemässä/silittämässä vaatteita jne. Mun ex-perheessä kodinhoitaja oli kuin perheenjäsen, koska hän oli käynyt siellä jo 7 vuoden ajan. Täällä uudessa perheessä ei kodinhoitajaa käy, mutta eipä sille olisi kamalasti tarvettakaan, kun kotityöt on jaettu aika hyvin kaikkien kesken. Mulle kuuluu imurointi ja pölyjen pyyhintä pari kertaa viikossa (mihin menee yhteensä maksimissaan pari-kolme tuntia per viikko) sekä tietysti sellanen yleinen siisteyden ylläpitäminen, mutta esim. lattioita mun ei tarvitse koskaan pestä eikä huolehtia pyykeistä tai silittämisestä eikä laittaa ruokaa.

Kierrätys. Täällä on kierrättämiseen kaikki mahdollisuudet, kun lähes jokaisen kadun varrelta löytyy omat jätelaatikot paperille, lasille yms. Lisäksi mun edellisen perheen asuinalueella kiersi harva se päivä kaduilla sellainen auto, joka kuulutti keräävänsä ihmisten metallijätteet. Mutta ei... en koskaan nähnyt kenenkään vievän metalleja siihen autoon. Yleensä taloissa on kaksi roskista: biojäte ja sitten se, mihin laitetaan kaikki jäte muovista ja pahvista metalliin (jopa juomatölkit ja pullot, mikä on mulle superoutoa!) ja lasiin. Okei, jotkut perheet lajittelee sentään edes lasin, onneksi. Lisäksi kaduilla, puistoissa yms. on aika paljon kaikkea roskaa, muovia ja mainoslehtisiä ja tyhjiä pakkauksia, mitä en kyllä tosiaan ymmärrä, kun jokaisen kadun varrelta löytyy niitä roskapönttöjä!

Puistoista löytyy usein tällainen kyltti, jossa kerrotaan, että koiran jätöksiä ei saa jättää maahan. Siitä voi seurata jopa kolmen tonnin sakot, mutta siitä huolimatta sitä koiran kakkaa on joka paikassa...

Koulu. Useissa paikoissa lapset laittaa kouluun aina päälle uniformun, jonka pitää olla tietynlainen, esim. nyt loppukesästä käy vielä polvimittaiset housut ja t-paita (jossa koulun logo), mutta myöhemmin pitää olla hame/pitkät housut ja poolopaita/neule (joissa taas se koulun logo). Siitä myös ollaan tosi tarkkoja, että koulu-uniformut on aina täysin siistejä ja tahrattomia ja myös hyvin silitettyjä. Näin oli siis mun ex-perheessä, mutta tää mun nykyinen hoidettava ei käytä koulu-uniformua.

Koulureppua ei täällä yleensä kanneta selässä (mikä on ihan ymmärrettävää, koska koulukirjoja on aivan järkyttävä määrä, esim. enkun tunnille voi olla vaikka kolme tai neljäkin eri kirjaa), vaan niitä vedetään perässä sellaisessa kärryssä, missä Suomessa mummot vie kauppakasseja! Joillain on myös koulussa laukkuna sellanen pieni matkalaukku.

Perheiden täytyy täällä tosi monet jutut ostaa lapselle koulua varten itse, eikä niitä siis saa koulusta niin kuin Suomessa. Esim. vihkot, kynät ja jopa paperi (!!) täytyy ostaa "Papelería"-kaupasta, joissa myydään siis just kaikkia paperi- ja lahjatarvikkeita. A kertoi, että aiemmin sentään paperin sai vielä koulusta, mutta nyt huonon taloustilanteen takia lähes kaikki täytyy ostaa perheen itse. Lapsille siis tosiaan ostetaan sellasia isoja nippuja kopiopaperia, joille sitten koulussa kopioidaan tehtäviä yms.

Ulkonäkö. Täällä ulkonäkö on tosi tärkeässä osassa, usein näkee tosi hienoihin mekkoihin ja korkeisiin korkoihin pukeutuneita äitejä hakemassa lastaan koulusta. Ja ovat siis pukeutuneet näin ihan vaan koululle menemistä varten, eivätkä tule esim. töistä. Lisäksi muoti on täällä aika erilaista, kaikki on ainakin paljon värikkäämpää - miehilläkin näkee usein vaaleanpunaisia tai keltaisia paitoja tai punaisia farkkuja jne. Tosi harvoin näkee ketään pukeutuneena johonkin yksiväriseen tai muuten "tylsään" asuun. Värejä ja kuoseja yhdistellään tosi huolettomasti. Varsinkin naisten keskuudessa laihduttaminen on tosi yleinen puheenaihe, ja jopa lapset joskus pohtii laihduttamista, ainakin mun edellisessä hostperheessä tytöt välillä tuijotti itteään peilistä ja valitti kuinka ovat läskejä yms. Mun mielestä ei kyllä todellakaan kuulu vielä 6-10-vuotiaiden ajatusmaailmaan laihduttaminen ja ulkonäkö, mutta niin se vaan tarttuu vanhemmilta...

No niin, siinä ne nyt toistaiseksi, katotaan jos joskus tulee taas jotain ihmeellisyyksiä mieleen. Mutta tässä näitä isoimpia ja tärkeimpiä eroja. Laitan myöhemmin, varmaan huomenna, loppuviikon kuulumisia täältä. Hasta luego!