Epäonnistuneita suunnitelmia ja muita kuulumisia

Hola! Loppuviikon kuulumisia tiivistetysti tähän alkuun. Torstaina kielikoulun jälkeen tapasin belgia-Y:n yhdellä metroasemalla, missä ei oltu ennen käyty. Yritettiin etsiä siellä erästä italialaista ravintolaa, mutta lopulta ei enää jaksettu harhailla tihkusateessa ja kylmässä, vaan mentiin Burger Kingiin - eikä kumpikaan valittanut :D Samalla hiottiin viikonlopun suunnitelmia ja juoruiltiin sen parin viikon edestä, minä aikana ei oltu toisiamme nähty!

Perjantaina mulla oli tosi vaikea aamu M:n kanssa, suutuin sille ekaa kertaa niin, että oikeasti näytin sen sille. Se vaan osaa aamuisin olla sellainen kauhukakara ja oikea riiviö! Kyllä se sitten kyseli, että "mistä sä oot mulle vihanen" ja puhua pulputti koko matkan koululle, yrittäen saada mut leppymään. Onneksi sain sitten loppupäivän kotitöiden jälkeen olla vapaalla, kun perhe lähti iltapäivällä hakemaan M:n serkkua Toledosta tänne ja palasivat vasta yöllä, kun mä olin jo nukkumassa. Ahh, sitä hiljaisuutta, kun sain olla yksin kotona!

Tuolta ois voinut ostaa suklaasta tehdyn kukkakimpun... kuinka kaunis!

Halloween oli kans vahvasti esillä

Chocolate bombones, 4 €

Lauantaina lähdin lounaan syötyäni metrolla kohti Santiago Bernabeun metristä, missä oltiin sovittu tapaavamme Y:n kanssa. Kun löydettiin toisemme, lähdettiin etsimään ostoskeskusta, joka löytyikin tosi helposti. Ostoskeskuksen sisällä oli Chocolate Salón -tapahtuma, eli erilaisia suklaan ja suklaatuotteiden (kosmetiikka yms.) valmistajia ja jälleenmyyjiä. Oli niin espanjalaista suklaata, kuin myös hämmentävän paljon belgialaista suklaata, mistä Y oli tietenkin innoissaan. Kierrettiin suklaatori kahteen kertaan, ja ekalla kierroksella vaan ihailtiin ja maisteltiin, tokalla sitten tehtiin ostoksia. Mä ostin pussillisen tollasia bombones-suklaakonvehteja, joissa oli täytteenä esim. pistaasipähkinää, toffeeta... Nam! Superhyviä!

Suklaasta nautittuamme lähdettiin kiertämään ympäriinsä metroaseman lähistöä, ja käytiin me katsomassa jopa fudisstadionia. Vaikka tuo alue olikin jotenkin tosi bisnestyyppistä, niin silti tykkäsin aika paljon. Tosi modernia, korkeita rakennuksia, lasia jne. Lisäksi löydettiin sellainen pieni puisto, joka oli täynnä erilaisia puita, jotka olivat kaikki eri maista. Löydettiin Belgia, yritettiin etsiä Suomea, mutta eipä ollut. Koivun kyllä näin, mutta se oli ilmeisesti Venäjän puuna.

Sitten lähdettiinkin jo kiireesti kohti Atochaa, mistä meidän oli määrä mennä Prado-museoon, jossa oli ilmainen sisäänkäynti kuudesta kahdeksaan. Kun päästiin paikalle, pääsi kyllä yhdet jos toisetkin "ohmygodit" kun katseltiin jonoa, joka museoon vei. Pradon rakennus on tooosi iso, ja jono oli siis koko sen museon pidemmän sivun pituinen! Mietittiin hetki jos toinenkin, että mitäs nyt, ei oikein innostanut jonottamaan alkaa, kun olisi varmaan vähintään 45 minuuttia mennyt jo siinä jonottamisessa hukkaan. Päätettiin sitten yrittää joku toinen päivä uudelleen, vaihdettiin suunnitelmaksi mennä tällä kertaa vieressä olevaan Botanic Gardeniin. Mutta... sisäänpääsymaksu ja aikaa kiertää isoa puutarhaa enää vajaat 40 minuuttia. Päätettiin, että ei sittenkään, joten mentiinkin yhteen toiseen museoon (jota luultiin, tai oikeastaan Y luuli, ensin myös puutarhaksi), jonka oletimme olevan ilmainen. Mutta sielläkin oli sisäänpääsymaksu, eikä lopulta tiedetty edes, mitä siellä olisi esillä. Päätettiin sitten luovuttaa, kun oltiin siinä vaiheessa molemmat jo ihan poikki ympäriinsä ravaamisesta :D

Lähdettiin molemmat metrolla kotia kohti. Kun pääsin kotiin, olin maailman onnellisin jääkaapissa odottaneesta perheen syömältä lounaalta jääneestä pasta-annoksesta, jonka pistelin poskeeni. Huomenna onkin (taas) jo sunnuntai, ei mitään extreme-suunnitelmia, aika rento sunnuntai todennäköisesti tiedossa. Kivaa viikonlopun jatkoa kaikille!